Torstai

Pesin pyykkiä, askartelin, siivosin, tein ruokaa, hoidin Valtteria, tein salajuttuja, kävin kirjastossa lainaamassa mieleisiä kirjoja, sain todella kivoja tekstareita, tosin en saanut töitä, kävin koulussa katsomassa hienoja lyhytelokuvia oikeista asioista, suunnittelin kamaluuksia niille, jotka kehtas nauraa miehelle jolla on aids, vihasin meidän lukion opiskelijoita, kuuntelin musiikkia, kuuntelin myös maailman parasta musiikkia, luin lyriikoita, söin yksin kokonaisen valkosipulikermaperunalaatikon, haisin koko päivän valkosipulille, Aki heitteli mua seinille, kauhistelin häälahjalistaa ja lahjojen hintoja ja pokkaa mikä sillä parilla on, lauloin täysiä, tykkäsin lumesta ja leikin vähän. Ja nyt meen pakkaamaan kamat viikonloppua varten ja siivoan lisää äitin mieliks. Ainiin ja katon sen South Park -leffan, se alkaa ihan kohta hahaha.

Ps. Se kirjaston miestyöntekijä on epäilyttävä..

Rollins

Nyt ois vaan kirjoja kirjoja kirjoja! Oon niin kaivannut sitä, että on aikaa lukea kunnon kirjallisuutta, johon en todellakaan laske koulukirjoja joiden kanssa tässä saa koko ajan vääntää. Huomenna marssin kirjastoon (oon sinne tosiaan reilun 7 euroa velkaa..) ja haen vähän luettavaa nyt kun sain kokonaisen jakson lisäaikaa ton äikän kurssin kanssa. Kerkeen lukee muutakin, kun jotain Seitsemää Veljestä. Jonossa ois miljoona kirjaa mutta ehkä tyydyyn viiteen parhaimpaan. Tosin sit kun oon saanut ne luettua niin jatkan niiden lopun 999995 kirjan läpikäymistä. Toivottavasti mä nyt saan itteeni niskasta kiinni ja oikeesti jossain välissä luen ton suomalaisen kirjallisuuden ylpeydenkin.. en vaan millään jaksa kiinnostua siitä. Luin kolme sivua ja siihen se jäi.

Toisin kuin tää Rollinsin Mustan kahvin blues. Rakastan tätä. Tää kirja ei oo elämän iloa nähnytkään. Eikä tää silti oo mitään angstikamaa, tää on vaan karu ja peittelemätön. Tykkään ihan älyttömästi. Onkohan tää yks niistä asioista, mitkä on Juskan mutta jotenkin kummallisesti ne vaan päätyy mun omistukseen.. No ei vaan, palautan tän viikonloppuna, kun nähdään taas. Tää Mustan kahvin blues on yks niitä kirjoja, jotka ahmin aina viimesille sivuille asti parissa päivässä ja koska en halua et se loppuu, niin viivyttelen viimesten sivujen kanssa. Mutta ei tässä oo enää paljon viivyteltävää jäljellä, huomenna tää on jo luettu. Itkuparku. Sit kans täytyy viimein lukea toi New Moon loppuun, että voi mennä katsomaan leffan ja sit haukkua sen, kun se ei noudata kirjaa. Pitää varmaan alottaa siitä, että kerkeen varmasti lukee sen ennen kun joku tulee huutelemaan mitä siinä LEFFASSA tapahtuu. Huoh.


















Mustan kahvin blues, s. 66
"Mies ajoi töistä kotiin tavanomaisessa ruuhkassa. Hän oli laittanut radion päälle vastapainoksi ikkunasta kohisevalle viimalle. Hän katseli rattia. Hänen käsiensä välissä nökötti kärpänen. Hän yritti liiskata kärpäsen oikealla kädellään. Se väisti helposti hänen kätensä, lensi hänen päänsä ympäri ja laskeutui hänen nenänpäähänsä. Hän läiskäytti itseään naamaan ja kirosi. Viereisellä kaistalla ajava auto tööttäsi hänen autonsa alkaessa heittelehtiä. Kärpänen istui nyt hänen vasemmalla kädellään. Hän ei yrittänyt lyödä sitä. Hän vain katseli, miten se hinkkasi etujalkojaan yhteen. Hän yritti kouraista sen käteensä mutta turhaan. Hän törmäsi hylättyyn autoon 110 kilometrin tuntinopeudella. Auto syttyi palamaan ja räjähti. Mies tuhoutui. Kärpänen lensi tiehensä."

Ja tää oli yks kesyimpiä juttuja koko kirjassa, jos vertaa noihin muihin niin tää on ku lasten kirjaa lukis. Jotenkin koko kirja vaan huutaa Jennin nimeä. Se kertoo tästä kirjasta varmasti monelle aika paljon.

Saw only wastelands of words

Mä oon nukkunut tän päivän ohi. Harmi sinänsä. Pääsin jo kahentoista maissa koulusta, kävin kirjastossa ja juttelin opon kanssa. Mä oon sen silmissä varmaan aika menetetty tapaus, kun se varas mulle vielä kolmannenkin ajan. Mutta niin, kuuntelin tässä pienessä vaatehuoneessa koneella musiikkia ja luin lyriikoita taas vaihteeks ja sit kun tuli tarpeeks hyvä biisi niin laitoin silmät kiinni ja nukahdin tähän tuoliin, hahah. Nukuin tässä varmasti todella sulokkaan näköisesti jotain puol tuntia ja siirryin sit lepäämään ihan sänkyyn. Ei mun ollut tarkoitus nukkua mutta kuitenkin nukahdin ja nukuin kaks tuntia. Katkerat hyvästit jätin siispä yöunille.

Näin kuitenkin hauskoja unia. Sen muistan, että nukuttiin kolmestaan Vesan ja Rotin kanssa meidän porukoiden parisängyssä silleen, että Roti nukku keskellä pää sängyn jalkopäässä. Minä ja Vesa sitten halattiin Rotin jalkoja ja nukuttiin oikein makeasti. Sit näin unta myös sellasesta vauvasta, jolla oli nyrkin kokoset silmät ja se oli maailman söpöin. Ne oli sellaset merensiniset ja se vauva nauro koko ajan. Tosin niissä silmissä oli normaalien luomien lisäksi sellaset käärmeen luomet, se vauva pysty mielensä mukaan räpyttelemään kumpia luomia sitten tahtoikaan. Onneks ihmisluomet oli sillä se way to go, muuten se uni ois ollut vaan aika pelottava.

Ja Jenni vastaa mulle, haluun tulla katsomaan sun pyöreäpyllyisiä marsuja tänään.

I'd rather cruise down around the corners

Nyt sitä saa, nyt sitä saa (no ei saa mut kuulee ainakin!)

The hardcore rulebook is your ABC
You think you know it all, but can't you see?
That I'm spitting your shit all over your face
Now get the fuck outta here and give me some space!

Monday morning, back to work just like you said

Helsinki se vaan on kiva mut toisaalta kotiinkin on kiva palata, kun saa levätä. Ja muutenkin, kun näkee taas tytöt, ei kyllä menis arki millään jos ei ois Jenniä, Riikkaa, Tarua, Hansua ja Jaanaa. Täytyy käydä kattomassa Jennin marsuja ens viikolla, mielellään joka päivä. Tosin oon nyt kyllä koko viikon lintsaamisen puolella, en vaan jaksa koulua. EN. Oon liian laiska nykyään, ratkaisu ois skarpata vähän. Mun liikuntaskarppaus on kans vähän taantunut, mutta huomenna voisin käydä lenkillä ainakin. Pumppiin ei varmaan oo rahaa, täytyy vielä katsoa. Death Cab For Cutie saa tuudittaa mut uneen, oon ihan hullun väsynyt.

Perjantaina ennen lähtöä haettiin Tuukalta rumpukamoja ja pojat treenas Joutsassa. Oltiin Helsingissä joskus kasin maissa vissiin ja meidän onneks Mirko sattui kävelemään Oranssin ohi just sopivasti kun saatiin auto parkkiin. Eli saatiin vähän opastusta. Vietiin tavarat Onnille ja Inalle ja kuunneltiin vinyylejä. Onnin ja Inan kämppä on todella hieno, harmi etten ottanu Santerin kameraan kuvia siitä, semmosen kämpän mäkin haluan löytää. Tosin Mattia vituttais käydä kylässä, se ei mahtuis makuuhuoneessa edes kävelemään kumartumatta. Mutta me ollaan Juskan kanssa pieni pari, se ois meille oikein sopiva. Sitä metsästäessä.

Joskus kymmenen jälkeen lähdettiin Semifinaalin kattomaan Lhp:tä, Cold Insidea ja End Beginsiä. Tai siis osa meni, mun oli tarkoitus myös mutta en päässyt omilla henkkareilla sisään. Niinpä. Jesper, joka on vasta 16 pääs vaivatta sisään, multa kysytään paperit, oon ollut kahdeksantoista yli puol vuotta, kuvakaan ei oo ajokortissa vanha ja en silti pääse sisään. Ja Juska pääs passillaan, jossa se on tyyliin jotain 8? No, säästyipähän 7 euroa ja opettelin viimein mun sotun loppuosan ulkoa. Portsari kysy multa sitä enkä muistanut niin se näytti ovea. Aki ja Mikko livahti sisään mutta mä en jaksanut vaivautua, ei se niin elintärkeä juttu mulle ollut vaikka Lhp nyt on tietty aina mukava nähdä. Mentiin Onnin, Kallen ja Santerin kanssa grillin kautta kuuntelemaan vähän lisää levyjä ja auttamaan Inaa siivoamisessa.

Lauantaina oli Oranssilla siis Watch Your Back, Total Recall, Rains, Face Off ja viimesenä Ills. Oli kyllä kivaa, Annen kanssa ollaan "tiny and round together forever". Face Off oli taas paras, sai jopa itse Osaston syttymään, hahah. Ja TR oli viihdyttävä myös. Saatiin jopa bensarahaakin vaikka se meinattiin aluks evätä meiltä kokonaan. Tässä muuten tarvittiin sitä sotun loppuosaa, jonka opin kyllä kantapään kautta perjantai-iltana. Jatkettiin aika isolla porukalla baariin keikkojen jälkeen, Aki ja Santerikin lähti koittamaan. Lepakkomieheen oli tarkoitus mut se oli ihan täynnä, sit yritettiin jonnekin Inan lempparipaikkaan mutta se oli k-20 joten päädyttiin Kallion Kulmaan, semmoseen siistiin räkälä pubiin jossa ei ketään kiinnostanut kenenkään ikä ja juomatkin oli tosi halpoja. Mun mielestä petollisen halpoja, luin jossain vaiheessa iltaa jotain alkoholivalistusvihkosta väärin päin enkä ees tajunnut itse. Ja näkökenttä oli aika sumea aina, kun nousin seisomaan. Mutta käyttäydin ihan ihmisiksi, mikä oli hieno saavutus multa. Päänsärky aamulla vaan oli aika epämiellyttävä.

Tänään heräiltiin katsomaan Simpsoneita, Ina kävi joissain koekuvauksissa ja saatatte nähdä sen Summerin juontajana ens kesänä! Fingers crossed. Keräiltiin siinä itseämme ja kamojamme ja lähdettiin kotia kohti joskus kahden jälkeen. Ja kello oli puol kasi kun oltiin Akin kanssa taas kotona. Kummasti venyy aina koko päivän mittasiks noi paluumatkat.. Mutta aina se on yhtä kivaa, nyt oon vaan taas ihan rättiväsynyt.

Mun on pakko puhua se äikän kurssin suoritus ens jakson loppuun, ei vaan onnistu tehdä noita kaikkia tehtäviä niin nopeesti plus sisäistää yks tylsimmistä kirjoista ikinä viikossa. Mun täytyy oikeesti alkaa hoitamaan hommat kunnolla jos meinaan pärjätä. Huomenna uus yritys.

Jenny Owen Youngs on ihana.

Kuvat täältä.

This is my new heartbeat and you will hear it now

Jaakko mää rakastan sua. Ja Akia myös, rakastan vaan koko biisiä.

I hope you get that
I hope you know that
I refuse to whore
my dear flesh
I refuse to hide my face
behind the mask
I refuse to trade
my blessed soul

So save your fucking requests
stop calling me
to your depraved and
rueful masquarade

Fuck you all! I'm not coming!
Fuck you all! I'm not coming!
Fuck you all! I'm not coming!
Fuck you all! I'm not coming!

Eilen luin taas Lhp:n lyriikoita ajatuksella ja oikeessa mielentilassa ja tuli se ihan sama fiilis, mikä vei mut aikoinaan ryminällä mukanaan tähän juttuun. Niin ku Santerin kanssa joskus puhuttiin, on aika uskomatonta miten joku levy voi puhutella niin paljon, tai itse asiassa useempikin useemmalta bändiltä. Jätän arvoitukseks mitkä, haha! Mutta niin, oon vaan todella kiitollinen ja onnellinen siitä, että joskus muutama vuos sitten löysin tän mitä mulla on nyt. Ja tarkotan sillä nyt muutakin, ku Lhp:n lyriikoita. Tää kaikki vaan. Ihan kaikki.

Ja sit vielä yks, minkä merkitys on kans suuri ja sen arvo nousee vaan toukokuun myötä.

When standing on the line means giving up I promise to take one step ahead. When silence means acceptance without questions I promise not to stay quiet. How long can we live as we want if we choose to admit everything? We're not supposed to be slaves on your machinery We're not supposed to be victims on your hook I'll burn the page you wrote about me I'm more than you know... I'm more than ink in your book Keep screaming... Never fall into silence

Ja nää kaks vielä, tästä tuli kyllä yks ärsyttävä ylistyspostaus mutta pystyn elämään sen kanssa.

Left to a voyage all alone without charts
or guiding stars.
This is my log book of journeys gone wrong
and how I moved on.

ja

"Don't feel a thing"
that's my state of mind.
"Nowhere" and "boredom"
reads on my road signs.

(Näitä ois vaatimattomasti se miljoona mitä voisin tähän laittaa..)

Turhake

Ei mulla muuta kun että oon tuskaillu tota Facebookin kaverikulttuuria. Niinku Kirsi sanoikin joskus, että sun sosiaalinen status on aivan olematon jos sulla ei oo vähintään 5000 kaveria siellä. Voisin kirjautua sinne ja hyväksyä ekat 5 kaveripyyntöä ja pysyä niissä. Toi kavereiden lisääminen menee suunnilleen sillä periaatteella, että mun pitäis lisätä varmaan jokaikinen myyjäkin, jolta oon joskus jotain ostanut. Onhan se kiva tietty, että ihmiset haluaa olla Facebook-kavereita jokaikisen kanssa mutta neee.

Tästä huolimatta mun sisäinen stalkkaajani on vahvasti sitä mieltä, että go for it. Lisään äitin kaveriks ekana. Sit kun joskus oikeesti jaksan vaivautua kirjautumaan sinne.

Le Love

Taisin rakastua tähän blogiin

Ja nyt kun kerran näin söpöön mielentilaan ja teemaan pääsin niin kerron yhden söpön jutun. Juskan (kaikista hienoin , se perus Endstandin kalloperhonen) paita jäi meille ja löysin sen yöllä siivoillessani huonetta. Se paita tuoksuu sille pojalle varmaan enemmän kuin se itse. Luin vähän Mustan kahvin bluesia (mikä sekin on Juskan) ennen kun aloin nukkumaan ja paita oli sängyn vieressä tuolilla. Aamulla heräsin se paita kainalossa. Se oli eka tuoksu minkä haistoin aamulla. Ja nyt, ennen kun lähden kouluun, vedän ton paidan päälle.

Nyt tuoksuu vihreä tee, jossa on vähän minttua. Tää tuoksuu ihan hammastahnalle tai purkalle.

Lina on söpö

Tuli vallan kesää ikävä nyt kun jäin tuijottamaan tätä. Ja taisin selvitä ihan tarpeeks hyvin hissan kokeesta tänään. Toivottavasti tässä oli nyt historia mun osalta. Meinasin nimittäin, että marssisin tässä tällä viikolla Jameraan ja myisin sinne vähän kirjoja. Kuulostaa erittäin hyvältä suunnitelmalta, koska ei kukaan ykkönen tai kakkonen osta multa mitään. Eikä se Jamera nyt ihan pilkkahinnalla niitä kirjoja takasin osta, kyllä niistä saa ihan tarpeeksi rahaa. Varsinkin siihen nähden, ettei mulla ole sitä paljon eli kaikki on kotiin päin.

Meen painimaan äikän tehtävien kanssa. Huoh. Mutta Linan rippijuhlat oli mukavat ja kesä oli mukava ja keksit maistuu hyviltä, heippa.

At times being honest means standing alone

Fiona Albrecht otti taas hienoa kuvaa.

Sain tässä vikassa kuvassa Santerilta hymyssä suin turpaan.

Viikonlopusta pitäis tulla taas ihan kiva. Ois ihan hienoa, jos joskus arkikin ois kivaa. Tai onhan se, koulussa näkee kavereita ja saa olla ihmisten kanssa mut koulun jälkeen ei oo oikein aikaa nähä kaikkia ystäviä muuten vaan. Ja se ois se mitä haluasin tehdä. Viettäis vaan laatuaikaa ja juttelis tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita. Viikonloput on aina niin hektisiä ja ne pitää suunnitella niin tarkkaan, kun kaukosuhteet (meidän tapauksessa "kaukosuhde") nyt on mitä on. Kyllä mä tosta Juskasta sen verran paljon kuitenkin tykkään, että ne pari päivää viikossa mun on lähes pakko saada olla sen kanssa. Nytkin oottaa äikän kurssi tekemistään ja kaks viikkoa aikaa.. eli ei paljon vapaa-ajalla juhlita. Tosin suunnittelin silti vähän, että voitais tyttöjen kanssa katella jotain leffaa vaikka meillä. Enää tarvii vaan saada viesti tytöille niin eiköhän se järjesty. Gretakin tulee viikonloppuna, toivottavasti kerkeisin nähdä sitä perjantaina. Ja jos en, niin lähetään Helsinkiin jo varmaan perjantaina koulun jälkeen. Tällä kertaa ei mee rahaakaan, kun päästään Inalle ja Onnille (Temsun sanoin Onnihotelliin) ja kun tekee kunnon eväät mukaan niin ei ruokaakaan mee juuri mitään. Bensat nyt on tietty asia erikseen mutta niihin saa avustusta Oranssilta. Ainii ja ruokaakin saa Oranssilta. Ja voisin todistaa Mirkolle, etten oo niin paska keittiössä, kun se luulee!

Syksyssä värien ja sen suloisen melankolisuuden lisäksi hienoa on se, että tulee taas kunnon keikkoja. Syysloman alussa olin Oranssilla, nyt lauantaina Lutakossa ja nyt viikonloppuna Semifinaalissa (jos lähdetään kohti Helsinkiä jo perjantaina ja AJOISSA) ja Oranssilla jälleen. Ja just kun näin aloin hehkuttamaan, niin tarkistin Lutakon tarjonnan ja ei se kyllä näytäkään niin hyvältä. Mutta silti, syksyllä tulee aina oltua musiikin parissakin enemmän, mikä on kyllä ihan hullun hyvä juttu. Mun elämä ois kyllä aika tylsää jos se ei olis tätä mitä se nyt on. Rakastan vaan sitä, kun saa kattoo jotain tosi hyvää bändiä ja pystyn samaistumaan niihin biiseihin ihan paikan päällä. Niin, että tuntuu ku sitä esitettäis mulle. Ja niinhän sitä tietty esitetäänkin ja muutamalle kymmenelle muulle, jotka hoitaa sit sen meiningin ylläpidon. Mä vaan jään jalkoihin jos lähden rellestämään, se on todistettu pari kertaa liikaa, esim. Delta Force 2:n aikana lauantaina. Tosin sen verran oon oppinut näiden parin vuoden aikana, että löydän aina salin parhaimman paikan missä en saa turpaan, en häiritse kenenkään keikkamenoa ja nään täydellisesti kaikkialle. Ja kyllä mä aina voin itekseni huutaa ja two-stepata siinä hevosenkengän reunalla, hahaha.

Musta on aika pelottavaa, että tykkään olla Helsingissä niin paljon. Luulin aina, että se on liian iso mulle mutta ehkei se ookaan. Ehkä lähen oikeesti sinne assistenttikouluun nostelemaan minihameessa kyniä lattialta. Tai sitten en.

Nyt ois varmaan aika tehdä viimein niitä koulujuttuja. Huomenna on hissan koe, jonka kyllä kusen. Pitää tehdä ihan älyttömästi niitä äikän juttuja ja tosiaan vaan ne kaks viikkoa aikaa. Torstaiks pitää palauttaa ruotsin aine ja ranskan aine, perjantaille yhteiskuntaopin yritysanalyysi. Se yhteiskuntaopin kurssi on muuten hirvein pakollinen kurssi koskaan. Se on yhtä "raha-sitä-raha-tätä-money-rules-all-kapitalismi-for-the-win" eikä se kiinnosta mua sitten yhtään. Hansun kanssa aina vihataan suunnilleen koko maailmaa, kun istutaan siellä. Tosin tänään Hansu vähän puheli, että ois tulossa vähän Pocahontasta, Anastasiaa, Liisaa Ihmemaasta jne. Kuulostaa kivalta!

Ainiin ja aamulla oli aika kamalaa herätä taas yksin, kun viikon saanu kuolata toisen käsivarrelle. Mutta maassa oli sentään lunta ja sato oikein isoja lumihiutaleita! Lisää vaan ja pakkasta kans.

petri nygård täällä!!!

roudari haisee eilen


SANON SUORAAN SAATANA!!!! ollaan miksausvaiheessa tai jossain vastsaavassa, maikki poseeraa gasmask päällä, (apokalyptinen kuuma misu) ja yhteen biisiin lisätään paria hätästä hauskaa samplea tribaalihomoista ja niiden kurituksesta paraikaa. nyt on tuukallakin maski päässä ja huohotus kuuluu naapuritaloille asti.

eilen illalla tulin hautajaisista noin seiskan aikaan vasta joten päivällä ei voitu saada muuta aikaan kuin bassot jotka temsu oli sankarillisesti purkittanut kaikki ykkösellä ineen. mutta kello seiskasta eteenpäin painettiinkin sitten TÄYSIÄ! toiset tuplakitarat (siis neljät kitarat yhteensä joka vitun biisiin!!!), juskan laulut, temsun, akin ja mun yksinlaulut ja lopuksi eeppisen epäsovinnaiset köörit!! näitä biisejä ei muuten omalle mummolle soitella :D köörien purkituksen jälkeen kello olikin jo KAX ja oli aika korkata skumppa labelia NTT!!! samalla otettiin erittäin väsyneen paskoja"promokuvia" :D ja saunan jälkeen suoraan nukkumaan koska kello oli jo viisi, lapset heerätkääääää juhani ja liisi, muuten matka jääääääää.
juska ei vaan välitä"promo"
hevimunat samuli ja petri nygård


Eli nyt aamulla ollaan lähinnä nukuttu, hakattu (tekkeniä), haistu ja painittu. kohta annamme maagisen loppusilauksen parille biisille jonka jälkeen ne katoavat netin ihmeellisiin syövereihin. how fun! koko sessioiden saaliina on kaheksan vitun kovaa biisiä seittemän (7!!!) säkkiä. pulloja.
mulla on ollu ehkä paras syysloma ikinä, parasta! i love it.

T: santeri

Studie XIV

Rummut check, basso check, kitara almost check ja lauluja äänitetään sit yötä myöten, varmaan aika pitkälti varsin juopuneena, kun. Hilma on loistava almost-cooldog-studiokoira ja itken verta, kun mun pitää nyt päästä se takas Korpilahdelle. Damn. Sain silta turpaankin, huuli auki ja rintaan taistelujäljet, this is girl is tough!

Bassoissa ei kauan menny ja Temsu hoiti ne aika aamusta, joten suurin osa päivästä on ollu pelkkää nukkumista ja Tekkenin hakkaamista. Jinpachia ei vaan voita helvetti kukaan. Siispä mun on taas aika päivittää vähän. Tuukan kanssa väsättiin vielä herkullisempaa ruokaa ku eilen, mascarponejuustoa, aurajuustoa, cashewpähkinöitä, ruokakermaa, kasa erilaisia mausteita ja tuorepastaa. Oli vaan aivan liian hyvää, varsinkin siihen nähden, että ostettiin vaan mitä mieli teki ja sekotettiin ne keskenään. Santeri ja Vesa tuli sopivasti Salkkareille ja sit lähti äänitykset taas rullaamaan. Nyt Santeri hakkaa vihasena kitaraa ja Jaakko tuli Hilman tilalle. Jaakko toimii myös maskottina, vaikka Hilma oli ehkä vähän pörrösempi ja kivempi paijata, hahaha.

Temsu on muuten kertonu paskoja vitsejä kaikki nää kolme (?) päivää mitkä ollaan oltu täällä. Ei se mitään, me annetaan se sille anteeksi.

Huomenna on enää kai köörihuudot jäljellä eli tervetuloa. Temsu vie paskat vitsinsä tosin muualle puolenpäivän aikaan, harmillista. Sit kun on tääkin päivä purkissa niin on aika avata New Time Terror -kuohari! Hell yeah!

Hilmaakin hölli.

Studio joku päivä

Samulin kokkaustaidot on selkeesti huonommat kun mun. Tosin te ette tiedäkään, että olin uunin vieressä koko ajan enkä tajunnu ottaa pitsaa unnista. Imagine that.

Luin ton edellisen merkinnän läpi ja ei hyvänen aika. Eipä paljon ton paskemmin voi ees kirjottaa mutta.. no juu. Tänään tosiaan herättiin tossa kahentoista maissa, Santeri on hautajaisissa joten ei olla tehty vielä oikein mitään. Tai no nyt Aki hakkaa rummuilla uusiks One Life BmxFreetä ja sit on Temsun vuoro rääkätä bassoa. Pojat nauraa tossa viereisessä huoneesssa ja nauhalle meni tietty, toivottavasti ne jättää sen ihan levylle asti. Me tytöt, Hilma ja minä, otetaan rennosti olohuoneen riippumatossa ja ollaan vaan likasia ja haisevia. Terveiset myös "maailmalopun finniltä".

Se on Tuukka, se on hänessä...

Studio eka ja toka päivä

Eilen alko äänitykset treenamisen merkeissä. Theodoro oli supporttaamassa brandyn merkeissäå ja muillakin riitti menoa. Biisit saatiin kuntoon ja sit se kai oli pitkälti pämppäämistä ja muuta. Tuukan maailman paras sauna ja kämppä kestitsi oikein mainiosti.

Tänään lähti sitten the real thing käyntiin eli äänitykset käyntiin pienen alkuhäsläyksen jälkeen. Tuukka ja pojat ajo vitun lujaa autolla ojaan heti aamusta mutta onneks naapurin bussi nykäs auton aika nopeesti ylös. Sit jatkettiin vähän rauhallisemmalla linjalla ja saatiin äänitykset käyntiin. Nyt on rummut purkissa ja kitarat vaiheessa. Tosin aika loppuu kesken mut ei se mitään, huomenna on uus päivä ja sit on vielä bassot ja laulu luvassa! Tästä jatketaan kaljalinjalla saunaan (joka on edelleen maailman paras) Suckers.

Ps . Tein myös maailman parasta ruokaa, jos vähän liioitellaan.

Syysloma paras loma

Helsinki oli hieno. Oli kylmä ja aurinkoinen sää ja tosi syksyistä, kun joka paikassa oli vaahteran lehtiä kaikissa syksyn väreissä. Tykkäsin siitä. Tykkään syksystäkin oikein kovasti. Tykkään myös ensilumesta, joka sato maanantai-iltana ja tukin liikenteen torin liikennevaloihin kun kurkottelin vaan lumen perään ikkunasta. Apologies.

Syysloma on siks paras, että se on nyt ja se on loma. Kuulostaako järkevältä? Hell yeah. Ois paljon esim. koulujuttuja, mutta en vaan yksinkertasesti halua tehdä niitä. Mieluummin oon vaan, koska siinä oon todella hyvä. Oon harkinnut ammattia myös siitä. Eilenkin oli taas kaikenlaisia suunnitelmia muttei toteuttu niistä yhtäkään koska oltiin vaan ja päädyttiin meille saunomaan ja illalla Ahjolle (taas..) ja Santerille syömään mustikkapiirakkaa ja kuuntelemaan Hatebreediä, hahaha. Myös kyläiltiin ja seikkailtiin.

Have Heart on taas yks parhaista ja nyt meen kuuntelemaan Endstandin vinyyliä, kun viimein ehkä opin käyttämään tota soitinta.

Osasto toimisto hinnasto tilasto kortisto painonnosto ja huoneisto

Nyt jos koskaan väsyttää. Paluumatka kesti noin 8 tuntia, kun seikkailtiin vähän siellä sun täällä. Mutta ehkä kirjotan siitä joskus myöhemmin, jos jaksaa. Oli kyllä hämmentävin Helsingin reissu tähän mennessä.

Öitä vaan. Huomenna Matille jee ja Juska tulee tänne viikoksi jee jee.

Jenni on cucu

Olkaa ystävällisiä mulle liikenteessä, aamulla lähetään. Vanha pösö palvelee varmasti hyvin - tai ainakin niin hyvin kuin siltä voi odottaa.

Mulla on ikävä sitä, ettei väsytä yhtään ja saa vaan jutella tuntikausia. Juska tuu jo meille
terveisin hyvin ikävissään oleva Maikki.

Giant in my room

Eihän mulla mitenkään kova tatskakuume ole tai mitään. Ehkä palaan takas todellisuuteen ja painan taas duunia. Mutta ai että. Niin ja tiedoksianto: ensimmäistä kertaa elämässäni suunnittelen tulevaisuuttani ihan innoissani enkä vaan pelkää. Tosin pelkään mä sitä vähän vieläkin mutta ehkä tää tästä! Hakkaan sen samallai ku hakkaan Helsingin liikenteen viikonloppuna. Lupaan tuoda pojat ehjänä takasin.