Wanna see!

Papa went to other lands and he found someone who understands

Aliasta Popparissa, sheikkausta Shakerissa ja kummallisia miehiä. Poppari oli tähän mennessä ainoa baari, missä on oikeesti kuullut puhetta. Siitä pisteet. Ja oli muutenkin tosi viihtyisä paikka. Ja kiva ilta oli muutenkin jee jee!

13 päivää siihen, että nään taas Juskan. Vituttaa aika huolella. Tai no tuskin kestän niin kauan, saan taas jonkun itkukohtauksen ja hermoromahduksen ja kooman ja kaiken yhtäaikaa ja käyn Joutsassa vaikka jäis kouluhommia ja muita kuinka rästiin. Ei tuu mitään tämmösestä ettei nähdä. Ei paljoon mikään puhelimessa puhuminenkaan lämmitä pidemmän päälle. Ehkä käyn ostamassa lohturuokaa, joka näin masentavana sunnuntaina on piparitaikinaa, ja pakotan itteni lukemaan kokeeseen. Saan aika hyvin taistella tänään, etten käänny ennen Korpilahtea Joutsaan, kun käyn Vivan treeneissä. Saan taistella siinä risteyksessä melkein joka viikko. God damn.

Damn

Kauhee ikävä iski Monarille, yyäää. Ja vaikka oon kattonu tän ehkä miljoona kertaa tän vuoden aikana niin nyt vasta bongasin oman pääni tuolta.

Valtteri

Nyt on sellanen fiilis, että tekis mieli kuunnella Wastedia tai I Walk The Linea tai jotain samantyyppistä ja ajella ikkunat auki jossain lämpimässä maassa meren rannalla ja sit ois vuoria ja jotain. Ei ois määränpäätä ja mukana ehkä yks ihminen tai sit yksin. Tai Samulin kanssa Passatilla ajellen ja Goonia kuunnellen Kärkisten sillalla!

Valtteri on muuten ihana. Se suostuu aina kattomaan mun kanssa telkkaria sylikkäin, mun ei tarvi kun hetkeks istahtaa sohvalle ja kohta se on sylissä tai sitten mä meen sen seuraks ja katotaan lastenohjelmia (tai salkkareita......) yhessä. Muilla ei oo semmoseen aikaa mutta Valtterilla on. Saan rakkautta aina, kun haluan, what would be better?

Pahoittelen muuten käsittämättön järkyttäviä kuvia mutta muunlaisia ei ole edes olemassa!

A cool find!

Siellähän se On A Solid Rockin Tume hymyilee MeNaisissa! Tuomas "kolmeksi kuukaudeksi Krishna-luostariin Kaliforniaan" Mäkinen. Venyny parilla vuodella ne muutama kuukaus. Mutta aika siisti homma!

Velvollisuuksia

Tää mun kouluinnostus oli tosiaan aika klassinen Maikki-ilmiö. En oo tehnyt tänään puoliakaan siitä mitä piti. Tosin ruotsin aineen sain melkein valmiiksi, ranskan aineen oon tehnyt 2 päivää etuajassa ja läksytkin on jo pois alta. Tulin harkoista ja sen jälkeen en oo saanut mitään aikaan. Kova pakertaminen koulun parissa kesti sen kaks päivää.. No, ei mulla onneks vielä kiire ole eli ehkä elän vielä huomiseen. En haluais stressata koko ajan koulusta niin hullusti mutta teen sitä silti, oli aihetta tai ei. Enkä todellakaan haluais olla ihminen, jolle on maailmanloppu, kun kouluhommat ei suju.

Tänään muuten orava tiputti kävyn mun päähän. Nauratti vähän.

Kohta alkaa Grey. Mulle keskiviikkoa ei ole enää olemassa, se on tätä nykyä vaan Greyn anatomia. Nautin nyt vähän suklaata (Geishaa, voiko sitä parempaa edes olla?) ja sit rojahdan sänkyyn kattelemaan vähän McSteamya. Tai oikeestaan katon Izzieä, aivan järjettömän kuuma tossa lyhyessä tukassa!

Do it for the living and do it for the dead

Tänään oon jopa saanut jotain aikaan. Heräsin kymmeneltä, vaikka koulu alkaa vasta 12:45. Luin tunnin ranskan sanoja, niitä oli muuten aivan sietämättömän paljon, ja jopa opin ne. Join teetä rauhassa olohuoneen sohvalla ja luin kirjaa. Oon tehnyt myös aikataulun, jossa oon tän aamun myös pysynyt. Tiukkaa varmaan tekee sitten, kun tuun koulusta mutta luulen, että pystyn kyllä tekemään kaikki hommat ajallaan. Ja sitten, kun oon ne tehnyt, on taas tällanen siisti fiilis ettei oo ihan tyhjänpanttina eikä päivät valu hukkaan. Tää päivä ei valu hukkaan, voin taata. Mun pitäis tehdä joku kokoelma kaikista mun listoista ja aikatauluista, tän hetkinen on oikea mestariteos! Näistä sais kasattua aika hienon kalenterin.

Sit oon myös pohtinut aika siistejä juttua. Ja vähemmän siistejä. Mutta päätin unohtaa ne huonot jutut, ainakin muutamaksi päiväksi. Sitten kun pitää avata yhteiskuntaopin kirja niin toivo elämästä on kyllä aika lailla varmaan menetetty. Mutta siihen asti voisin olla äkäilemättä Juskalle ja potematta tätä välimatkaa. Sitten, kun Matti menee inttiin niin Riikka, goooooooooooood luck. Sitten kun sitten kun sitten kun.

Löysin muuten kuvan, jossa on parhaat tytöt!

Memories As A Tortute Vehicle on edelleen hullun hyvä. Ja Viva Clarityn levy taitaa tänään tai huomenna olla jo saatavilla.

Do it for the monsters under your bed

Spinach

Musta tuntuu, että voisin amputoida jalkani irti. Seikkailtiin eilen ja Temsun kanssa kun ei olla ihan yhtä välkkyjä kun muut, niin kärsittiin älyllisestä vajaavuudestamme vähän. Tai paljon. AU. Mutta tarjoilu oli loistava ja ilotulituskin tuli kerrankin nähtyä ihan kunnolla. Ja ihan hienohan se oli. Ai niin ja perjantaina kävin ekaa kertaa Kharmassa, hahaha. Kyllä se meno uppos, kun oli vähän kuumetta. Mutta tuskin oon heti menossa takas. En vaan sopinu sinne yhtään, mulla oli kai liikaa päällä ja liian matalat kengät..........

Oon aika kova synkistelemään. Se vähän harmittaa. Ja jos mua harmittaa, että mua harmittaa koko ajan niin mua harmittaa kyllä vähän liikaa. Tänään ei harmita mikään. Onneks, vielä ainakaan. Sain selvyyttä vähän tohon ranskaankin eli salissa sitten Mariannen kanssa kahdestaan istutaan. Joy.

Olispa mulla rahaa. Tekisin vaikka mitä.

Näissä merkinnöissä ei tunnu olevan kyllä enää mitään johdonmukaisuutta. Mutta ehkä se on vaan yliarvostettua eikä se sovi mulle.

Pinaattikeittoa ja äikän tehtäviä. Ei oikeestaan edes kuulosta niin kamalalta. Tajusin tänään muuten vasta kotiovella, että kävelin tosiaan koulusta kotiin. Hui. Ja oon alkanyt taas tekemään listoja. Ja kaipaan vähän kunnon päiväkirjaan kirjottamista. Ehkä alotan taas.

What do I know

Saan mun Juskan kotiin tänään.

Corner table

Mun uus lempibiisi on Cold Insiden Memories As A Torture Vehicle. Siis biisin nimikin on jo hullun hyvä. Oikeestaan toi koko The Things I Failed To Tell You on uskomattoman hyvä levy. Tää on aina siistiä, kun joku levy vaan iskee yhtäkkiä ihan älyttömästi. Oonhan mä kuunnellut tänkin jo ihan puhki mutta nyt tuli vaan semmonen, että ei herran jestas miten hyviä biisejä tää on täynnä! Oon kuunnellut nyt paljon sellasta musiikkia, jota ei oo laulu sotkemassa ja tää on niistä ehdottomasti paras. Tää sama fiilis tulee aina suunnilleen kerran kuussa tai parissa Nirvanasta. Viimeks viime viikonloppuna and oh I just love it. Mikään ei oo parempaa, kun laittaa In Utero täysille ja vaikka pukee päälle, siivota, meikata, ihan mitä vaan siinä samalla ja huutaa mukana.

Oon tehnyt nyt kaks tuntia ranskan läksyjä ja mitä oon saanut aikaan? Selannut sanakirjoja netissä, käsin ja tosta oppikirjasta enkä silti tajua lähes mitään. Oiskohan aika avata silmät ja tajuta, että en mä tätä oikeesti osaa, hahahahaha. No jos tän kurssin jaksan, kun tää on viimeinen ja mietin sitten kannattaako tätä lähtee ylioppilaskirjotuksiin kirjottamaan. Mielelläni valmistuisin keväällä ja syö ihan hyvin naista, jos jostain ranskasta jää lakki roikkumaan. Puhun muuten varmaan liikaa koulusta.

Complaining day muuten lähestyy! Vois alkaa listaamaan pikku hiljaa valituksenaiheita.

Mulla on edelleen jotain 37,5 kuumetta. Aluks se oli ihan hauskaa, mutta nyt kun mulla on kasa läksyjä ja äikän itsenäinen edessä niin ei naurata kyllä yhtään. Enkä kerkee lukee New Moonia perjantaiksi vaikka mulla ois paikka leffaankin jo! No can do. Syytän koulua. (Oikeesti syytän kyllä itteeni, kun oon niin laiska mutten nyt jaksa, koska taistelen ton ranskan kanssa)

Eikä oo muuten viikonlopusta nyt mitään tietoa. Ehkä oon vaan kipeenä kotona. Vaikuttaa ainakin aika todennäköiseltä. Tai sit meen Joutsaan paranemaan. En tiedä. Ainakaan tässä ei kauheesti Minnaa juhlita.

Niin joo pakollinen mainos (miksei mulle makseta näistä?): Viva Clarityn Our Demons, Our Hell tulee painosta loppuviikosta tai ens viikon alussa ja hinta on 6 euroa, postien kanssa 8, että laittakaahan summa sivuun odottelemaan, koska toi levy todellakin on hintansa väärti. Ja sitä saa kunhan kyselee vaan. [/mainos]

Feverish

Meen huomenna kouluun vaikka mikä ois. (Tai no jos kuume on vieläkin jotain 37,7 luokkaa niin en sitten ehkä..) Ei paljon kiinnosta reputtaa ranskan kurssia tai varsinkaan sit kirjotuksia. Jos nyt kirjotan. Emmää tiedä ennää mittää.

En saa nykyään enää ikinä unta. Ärsyttävää.

Voisin tehdä jotain kehittävää, kuten ruokaa. Spagetista on tullut mun bravuuri, hienostelen aina mun spagettikastikkeella, kun lisäilen siihen ties mitä mausteita. Sit koulujuttuja varmaan ja Jaana tuo mulle niitä lisää. How lovely.

Kaipaan vähän ihmisiä tän kolmen päivän totaalisen erakoitumisen jälkeen.

Naisen työ

Mä kyllä vedän kaiken maailman sovinistisikoja kohta pataan. Aki pelaa CS:ää, Jukka vaan nojailee seiniin, kun se ei muutakaan tekemistä keksi, iskä syö poppareita olohuoneen sohvalla ja mä makaan kuumeessa peiton alla, kun en oikein pysty muutakaan tekemään. Aina, kun nousee ylös sängystä huimaa ja kaikkia raajoja särkee. Ja kuka on siltikin se, joka laittaa tiskit ja siivoaa keittiön? Minä, koska oon tyttö, koska se on naisten homma, koska keittiö on naisten aluetta, koska naisethan sen parhaiten osaa. Siispä mun on pakko nousta sängystä ja hoipertelen keittiöön, alan laittamaan puhtaita astioita kaappiin ja likasia koneeseen, tiputan lasin lattialle, saan huutoa. Edelleen Aki pelaa CS:ää, Jukka nojailee seiniin ja iskä istuu sohvalla, tosin nyt se syö suklaata.

And sure love to dwell on it

Säikähin muuten ihan hullusti avatessani tän, kun en muistanut, että vaihdoin ton bannerin.

Vihaan kuumetta, kun se tulee aina väärään aikaan. Tosin ei se nyt varmaan edes voi sattua hyvään saumaan.

Räkäinen, kuumeinen ja yskäinen Maikki kuittaa. Toivottavasti en tartuttanu ketään lauantaina. Oli muuten hullun kiva lauantai!

You don't deserve a point of view if the only thing you see is you

Damdi daa

Että mä sitten rakastan tota näkyä, kun katsoo ikkunasta ulos ja vielä enemmän, kun astuu ovesta pihalle, laittaa napit korviin ja hyvää musiikkia kuulumaan(tai ihan vaan suosiolla todella hyvää musiikkia eli Regina Spektoria) ja kävelee jonnekin missä on paljon puita eikä yhtään autoja. Ai että.

Voisin isona ostaa oman hallin, jonka täyttäisin puilla ja pensailla ja jollain keinotekoisella utuisella auringonvalolla ja kuorruttaisin kaiken lumella. Sit siellä puiden ja pensaiden sokkeloissa menis pieniä polkuja ja niitä kehystäis vaan maailman kauneimmat valkoset puut. Mulla taitaa muutenkin olla joku juttu puihin, se ei varmaan jäänyt epäselväks ton edellisen postauksen jälkeen.

Lumi lumi lumi lumi lumi.

Lumi. Jos me ei tytöt lauantaina mennä pulkkamäkeen niin vollotan koko Titanicin ajan sellasta rumaa ja räkäistä huutorääkyitkua. Sitä ei kukaan halua nähdä.

Yhden miinuksen mä silti ehkä haluan lumesta mainita ja se on ajamisen vaikeus tossa lumen paljoudessa. Eikä sitä edes ole vielä niin paljon kun sitä (toivottavasti) tulee olemaan. Käytiin Valtterin kanssa tänään Lukan ja Juskan kanssa leikkimässä Joutsassa ja kun ajettiin sieltä pois, takarenkaat heitti kivasti mutkissa. Se yhdistettynä maailman huonoimpaan tuulilasiin ja vastaantulevaan autoon oli kokemus sinänsä. Aina ton auton kanssa saa pelätä henkensä edestä mutta tää oli jo ihan omaa luokkaansa. Onneks Valtteri nukku, ahahaha.

Löysin tänään Spotifyn. Ja taisin tykästyä siihen. Meille tulee vielä kivaa.

Viikonlopustakin tulee kiva. Vaikka saisin lukujärjestyksen mukaan nukkua vaikka kahteentoista asti perjantaina, mun pitää kuitenkin herätä ennen kasia ja suunnata joihinkin yliopisto tai ammattikorkeakoulu esittelyihin MUTTA se ei haittaa, koska Juska on siellä myös ja se voi raahata mut paikasta toiseen, kun nukun. Seurustelun etuja, love it.

Greyn anatomiastakin pidän todella paljon, keskiviikkojen ylivoimanen kohokohta! Paitsi tänään mulla oli oikeesti omaakin elämää ton television ulkopuolella eli Grey jäi tänään ehkä kakkoseks. Ja sain muuten siitä ranskan kokeesta 5+. Nyt varsinkin lämmittää mieltä, kun näin vaivaa ja heräsin kuudelta. Voisin ehkä koittaa korottaa sitten tammikuussa.

And it's contagious

Suosittelen klikkaamaan, kun nää ei näy jostain syystä kokonaan. Mutta kuolen kohta.

We heart it

Poooooh

Tällä hetkellä haaveilen tästä

sekä ranskanbulldogista. Mutta todellisuus on se, etten vaan saanu luettua ranskaa tänään, kun pää oli niin täynnä kaikkea turhaa ja vähemmän turhaa. Istuin kaks tuntia ja luin yhtä sanaa. Sen sentään osaan, se oli une recette ~ resepti. No okei, tähän mennessä (kello on varttia vaille ykstoista) oon saanut neljän kappaleen sanat luettua, yks jäljellä. Ja kieliopin katsonut kevyesti.

Tiistaita tervehdin sitten kello 6:30 ja avaan ranskan kirjan. Onneks tää koeviikko on huomenna ohi.

Sleeping time, not sleepy so reading time with pickle

Oon istunut tässä kohta tunnin, kirjoittanut aina hullun sepustuksen, lukenut sen ja pyyhkinyt pois. Voisin taas valittaa vaikka mistä mutta se kuulostaa aina yhtä tyhmältä. Tosin ette välty siltä nytkään.

Katoin Selviytyjät monen vuoden tauon jälkeen ja huonohan se oli edelleen. Sit tein Valtterin kanssa kakun ja syötiin mahat täyteen suklaarusinoita. Ei tästä mun terveys- ja liikuntalinjasta taida tulla yhtään mitään. Eikä oikeestaan edes haittaa.

17:20 oli kyllä tänään aivan silkkaa paskaa. Ja siitä eteenpäin aika lailla myös. No, ainakaan nyt ei oo sitä masentavaa sunnuntai-iltaa, jolloin ei oikeesti saa mitään tehtyä. Tosin en mä tänäänkään kyllä tehnyt sitä mitä ois pitänyt. Eikä se sunnuntai nyt hymyile huomenna muutenkaan, kun koko päivä menee ruotsin ja ranskan parissa. Tai pitäis mennä, onnistun kuitenkin taas vaan ohittamaan koulujutut täysin, se on mun uusi kyky. En tosin oo siitä kovin hyvilläni, mieluummin oisin ottanut kyvyn vaikka lukea koealueet minuutissa ja sisäistää kaiken yhdellä kertaa. Kehitän sellasen kyvyn, että saan edellämainitun kyvyn varastettua Riikalta, koska en mä sitä tosta noin vaan saa itse itselleni kehitettyä. Sitä odotellessa.

Että adjö ja adieu vaan.

Ps. 60 kilometriä tuntuu välillä ihan liian pitkältä matkalta. Helevetti.

It just can't exist

Siis ei jumalauta

Onneks tänään on TR-treenit

Piirsin kauniita kuvia kokeeseen muuten.

Tulipalovaara

Lunta, kynttilöitä, kävelylenkki ja rumia kissoja Tarun ja Riikan kanssa = love love love

En mä taida siihen yhteiskuntaoppiin kauheasti panostaa, meen taas kattelemaan mun kynttilöitä. Ja kerrankin sain huoneen siivottua niin viihdyn siellä. Ai että. Lighthouse Projectin julisteellekin löysin paikan.

Toivottavasti tota lunta sataa koko yön ja sit huomenna on valkonen maa ja illalla voin vaan vaeltaa kaikkialla ja pyöriä lumessa!

Enää puuttuis yks jakso Greyn Anatomiaa tai vaikka Gilbert Grape niin ilta olis lähes täydellinen.