Well in the waiting room while waiting for news of you I hallucinated I could read your mind

Meidän kylppärissä ei toimi mikään, jos valot ei oo päällä. Arvatkaa onnistuuko pyykinpesu siis koskaan, kun Juska sammuttaa valot, koska se on hölmö eikä muista että mun pitää aloittaa pyykinpesu kokonaan alusta, kun se hölmö painaa katkaisijasta. Tänään mä olen aloittanut vasta kerran alusta. Alusta aloittaminen on monessa tapauksessa toimiva ratkaisu, mutta pyykinpesussa, tiskauksessa ja siivoamisessa mä en sitä siedä, en sitten mitenkään.

Mulla olis taas tuhat ja yksi asiaa mistä haluaisin kertoa mutta tiivistän sen siihen, että tykkään mun työssäoppimispaikasta hirmuisesti, Lutakon juhlat oli mahtavat enkä oo eläissäni syönyt niin hyvää seitania (seitan ja juhlat tosin poissulki sunnuntain Teijän Keittiön, koska olin autuaasti unessa lämpimään peittoon kääriytyneenä vielä siinä vaiheessa, kun Teijän Keittiön ruuat alkoi jo loppumaan) ja tykkään kun on kylmä. On raikasta kun on pakkasta ja raikas on hyvä. Ihan niin ku Subwayn vegesubi, raikas.

Mä voisin jatkaa tätä Spektor mehutusta hamaan loppuun asti.

So we made our own computer out of macaroni pieces
And it did our thinking while we lived our lives
It counted up our feelings
And divided them up even
And it called that calculation perfect love

Ps. Ajauduin selaamaan arkistojen helmiä, ollapa vielä pieni ja viaton. Pieni mä oon edelleen. Tää on kai vuosimallia 2005.

Lutakko 20 vee

Mä oon kihartanut hiuksiani kohta kaks tuntia, käynyt ostamassa älyttömän kauniit kukkapitsisukkahousut ja valinnut mekkoa mun olemattomien mekkojen kaapista kaksi päivää. Syy kaikkeen on Lutakon 20-vuotisjuhlat, jotka järjestetään Lutakon ahkerille työntekijöille joihin Juskakin kuuluu ja niinpä se lähti tänään puvun kanssa töihin ja mä täällä yhä hiki hatussa pynttään itseäni ja lähden kipittämään pienen pienet varpaat syväjäädyttävät korkkarit jalassa myös Lutakkoa kohti. Hurjaa, mua pelottaa. Mutta ehkä mä selviän, ilmaista juomaa ja ruokaa Rotin, Tuukan ja Juskan kanssa. Tulee varmasti kivaa!

Onneks Lutakossa ei haittaa, että illan mittaan mun vaivalla väsätyt kiharat suoristuu, meikit leviää poskille ja mekkokin pyörii päällä. Olo on ku vanhojen tansseihin laittautuessa mutta onneks ei yhtä muodollista. Ja jatkot Rentukassa Molemminpuoleisen Varman Tuhon merkeissä.

Katotaan näänkö huomista aamua, hurjaan seuraan lähdössä, apua.

Come on bartender won't you be more tender

I've been too candid

Now I'm barely standing

Just call me a taxi

And prepare me for landing

Mä sitten rakastan tätä naista. Mun ensimmäinen edes vähän yrityksen tapainen aie pitkään aikaan mennä ajoissa nukkumaan kaatui lahjakkaasti valloittavan naiseni myötä. Voi huh huh. Annoin Juskallekin luvan vaihtaa mut Reginaan saman tien jos siihen tulee mahdollisuus. Mä ainakin vaihtaisin. Mahdollisuutta odottaen, Booty.

Ihana nainen Re(gina) Spekt(or).

So what, I lied. I lie to me too

Trouble is her only friend and he's back again

Harry Potter ensi-ilta, Anna ja Jesper. Subway, Kalpis ja Finnkinon jättipopparit. Voi että. Sanokaa mitä sanotte mut vitsi Harry Potter on siisti juttu, varsinkin kovan luokan Potter fanien Annan ja Jesperin kanssa. Täristiin kolmestaan nyrkit suussa kun Vesa, Aki ja Temsu nauro vieressä. Oli kyllä todella mukavaa ja kaiken lisäks leffa oli tosi hyvä! Ne edelliset kun ei mitään elokuvataiteen jättiläisiä oo ollut mut tästä mä pidin valtavasti. Annasta ja Jesperistä ja tosta kolmen koplasta tykkään kans kovasti.

Mutta kuunnelkaa Rebekka Karijordia ja ottakaa huikeita tatuointeja, näin mä ainakin ajattelin tehdä, öitä.

Mob rules all

Voiko tähän olla tanssimatta?

Ei, moshaan varmaan vielä aamullakin. Ja ihan kun tän illan keikat ei ois jo riittänyt, taas tuli todistettua että Escape To Death on vaan jotain niin huikeeta että sanattomaks vetää. 53 Stabwounds ja Deal With It oli kans hyviä ja Upright soitti yllärinä ja sehän on melkein yhtä helvetin hyvä kun Etd:kin. Voi että. Keikalla ja keikan jälkeen on ihan mahdotonta olla allapäin, oon aina yhtä hymyä. Tää on mun juttu, edelleen. Vittu, huh huh. Toivottavasti kaikilla muillakin on elämässään jotain sellasta mikä on omaa ja se tekee onnellisemmaks kun mikään. Pyöräytän nyt vielä upouuden Bad Seedin seiskan levarissa ja suuntaan unten maille.

Ja ens viikon tavoite on muuten mennä ennen kolmea nukkumaan, näihin sanoihin lopetan kello 3:15 yöllä, taas.

She's giving you her best, even when you're at your worst

Mä kuuntelen kynttilänvalossa Alicia Keyesiä ja pyykkään ja tanssahtelen. Kun mieli on maassa niin ei sitä saa sieltä mitenkään ylös ennen kun ottaa itseään niskasta kiinni, laittaa kivat vaatteet päälle ja vähän tanssahtelee. Kuuma kaakao puuttuu ja mulla ois ehkä taas ihan kivaa. Mut maito on loppu. Mikä neuvoksi? Lisää kynttilöitä. Ihan pirusti kynttilöitä! Onneks joulu tekee tuloaan niin ei surut ja murheet tunnu niin suurilta.

Niin, niitä kynttilöitä.

Cause you're stronger and you're better and you're ready for whatever

I miss the comfort in being sad

Oli kyllä taas ihan huippu ilta. Mikään ei oo koskaan antanut mulle yhtä paljon kun punk ja hardcore ja tänään se tuli taas todistettua. Ei voi sanoin kuvailla miten paljon se mulle merkitsee. Se on tapa elää ja purkaa ja koota uudelleen. Se on kaikki, herran jumala. Kuinka hukassa olisinkaan ilman tätä. Toiset uskoo Jumalaan, toiset johonkin muuhun ja se mun jokin muu on kaikki se mitä maailman parhaan musiikin kuuntelu on mulle antanut. Meen ihan sanattomaks.

Mut tähän iltaan kuului vanhoja ystäviä ja ihan järkyttävän hyviä keikkoja. Viva Clarity oli kyllä mun illan suosikki, Jaakko oli huikee lavalla ja ne uudet biisit on vaan ihan helvetin hyviä. Ja Sirens, apua mikä biisi, vieläkin vaan menee iho kananlihalle. Ja Jesper nyt vaan on mun lempparipoika, eihän siitä pääse mihinkään, Jesper on ihana. Upright oli kans tuttuun tapaansa pettämättömän hyvä, jos ei Heinin bassottelun tahtiin ala tanssijalka vipattaa niin ei sit minkään. Huh huh. Mut Viva oli kyllä mahtava, tulee liian harvoin nähtyjä poikia ja poikien keikkoja. Mulla oli Jaakkoa ja Jesperiä ihan mahdoton ikävä, onneks saatiin tilanne nyt korjattua. Ihan korvaamattomia poikia ovat.
Nyt mä istun puol neljältä yöllä meidän pimeessä olohuoneessa kahta LP:tä ja kolmea seiskaa onnellisempana. Kyllä tää levykokoelma tästä nätisti kasvaa, sekin on ihanaa. Mun oli pakko tilata jotain, mikä palauttaa mut juurilleni, mistä tää koko punkelämä lähti käyntiin ja mikä on vaikuttanut muhun joskus ihan mielettömästi eli soittimessa pyörii Nirvanan In Utero. Nykyään koko bändiä on usein vaikee kuunnella, koska tähän liittyy niin älyttömästi kaikkea eikä tää nyt mitään kovin iloista musiikkia muutenkaan ole. Seuraavaks laitan Black Flagia ja Death Threatia, elämä hymyilee vaan. Mut ai että mä rakastan punkkia päivä päivältä vaan enemmän ja se on maailman hienoin juttu.

And the story's all over you

Tänään en oo lähimainkaan yhtä äkäinen kuin eilen. Kuuntelen Bon Iveria, istun teekupin kanssa ikkunalaudalla ja katson ulos. Aurinko paistaa ja on sellanen kivan viileä ilma. Ihan tyyni olo. Eilisen tunteiden vuoristoradan jälkeen tää on kovinkin rauhoittavaa ja mukavaa. Ihan seesteinen olo.

Alas istuminen on hyvä juttu. Ettei mieti huonoja asioita eikä oikeastaan mitään muutakaan, ainakaan mitään kovin vakavaa. Meidän ikkunalaudasta on tullut mun itsepohdiskelun paikka, esimerkiks nyt mietin miten paljon mukavampi olo mulla on kun oon rauhassa. Esimerkiks koulussa oon tosi kiireinen ja nauran varmaan taukoamatta ja oon koko ajan aktiivinen ihmisten kanssa mutta kotona hiljaa rauhottuminen on silti jotain ihan omaa luokkaansa. Tai sit se johtuu tästä musiikista. Oli miten oli, musta on hyvä olla kotona ja rauhallinen. Ei tarvi kiirehtiä likaisen keittiön ja kokeisiin luvun kanssa, kaikki aikanaan.

Juska aloitti tänään sivarin Lutakossa. Mitäköhän tästä elämästä tulee, kun mä olen päivät koulussa ja Juska illat töissä. Hyvä tästä tulee.

Mainiota iltaa

Mä en käsitä juoruilua ja selän takana puhumista. En vaan ymmärrä. Miten se kenenkään mieltä lämmittää puhua toisten asioista tietämättä todellisuudessa mistään yhtään mitään? Saako se oman itsensä sitten tuntumaan niin vallan mainioksi, että ollaan sitä sitten niin paljon parempia kuin ne, joista puhutaan? Ei se aja kenenkään asiaa. Vähiten puhujan, kun ei asiaan millään tavalla liity tai tiedäkään siitä mitään. Oon oman osani juoruilusta ja muiden asioiden spekuloinnista jo hoitanut ja saanut siitä niin paljon paskaa niskaan ja ennen kaikkea aiheuttanut muille ihan ylimääräisiä ongelmia, että mä oon läksyni oppinut. Ihmisestä ei voi olla mitään mieltä ennen kuin hänet kunnolla tuntee eikä kenenkään asioihin ole mitään puuttumista ennen kuin siinä on itse vahvasti mukana. Mulle voi ainakin sanoa ihan suoraan jos musta ei pidä tai teen väärin. Sitten voin vasta tehdä asialle jotain. Miten mä koskaan tajuan muuttua tai huomaan tehneeni väärin jos naapurin mummon serkun kaiman siskonpojan pikkuserkku kyräilee jossain Mikkelissä, kuinka hirvittävä ihminen olenkaan? Toisten asioiden spekuloiminen on jotain niin turhaa, ettei sanat riitä sitä kuvailemaan. Varsinkin jos sitten vielä tullaan hymyssä suin puhumaan esimerkiksi jostain yhtä tärkeästä kuin säästä.

En vittu käsitä. Luulin, että iän myötä ihmiset alkais ajattelemaan itse mutta väärässäpä olin.

Ei muuta, ehkä mä tästä sitten seuraavaksi vaikka rauhotun.