It teases your head

Holding onto what's golden

Aki on maailman paras veli, en usko että kellään on parempaa. Ei voi olla. Ja Niko moshaa Misery Busineksen tahtiin ja Peksin tonttulakki ei oo vielä valahtanut silmille, niinku se sit loppuillan olikin.

Ärsyttää miten laiskasti nykyään dokumentoin omia juttujani ja kaikkea kivaa mitä mun elämässä tapahtuu. Tänne dokumentointi on toissijaista verrattaessa leikekirjan päivittämiseen, vitsi mä oon ylpeä mun kirjasta! Ehkä joululomalla yllätän itseni ja alan askartelemaan taas.

Mutta toistaseks voin laittaa kaiken tänne muistiin, joy! Mitähän kaikkea.. Toissaviikonloppuna (?) oltiin Riikalla ja Matilla kyläilemässä vanhalla ihanalla jengillä ja käytiin valloittamassa Laajavuori jätesäkkien ja mäenlaskutyynyjen voimin. Oonko ainoa, jonka pylly oli ihan tuhottoman hellänä niiden paakkuisten mäkien jälkeen? Mutta hauskaa oli, glögiä ja Mikki Hiiren joulukin mahtui mukaan! Perjantaina sit vaan vanhan ja ihanan jengin tytöt kokoontuu meille ja ohjelmassa on tyynysotaa alusvaatteissa, niinku aina. Tai niin ainakin uskottelen aina Juskalle, niinhän me tytöt aina vietetään yhteistä aikaa.

Viime viikonloppuna oli Annen ja Reetan pikkupikkujoulut ja talo täynnä hyviä ja mahtavia ihmisiä. Playlistiin kuului lähinnä Paramorea ( ja Limp Bizkitiä, Nerdiä, Will Smithiä ja Mambaa..) ja uskokaa tai älkää mut jopa Niko osas kaikkien biisien sanat. Asialla on ehkä jotain tekemistä sen kanssa, että Hayley Williams on nähty muun muassa Madballin ja Minor Threatin paidoissa useampaankin otteeseen ja Haylen talossa on taulu Henry Rollinsista.. mut oli huippu hauskaa! Keittiön pöytä oli täynnä herkkuja ja en voi liikaa korostaa sitä porukaa joka oltiin saatu kasaan. Ainahan iltaan draamaa mahtuu mut jos sen sivuuttaa, niin ai että mä nautin olostani, niin tuntu nauttivan kaikki muutkin. Ja Essi oli mun illan lemppari, Essi on ihana.

Kolmas ihan maailman mahtavin porukka oli lauantaina juhlimassa Jesperin synttäreitä Naavapolulla Jesperin kivassa kodissa. Jaakko, Anna, Mikko, Siiri, Jesper, Aki ja minä pelattiin Trivial Pursuitia ja ainoa joka sai oikeesti niitä paloja kakkuun oli Mikko, se on hämmentävän älykäs mies. Jesperin äiti oli tehnyt kolmea eri kakkua, jotka kaikki näytti siltä, että ne ois haettu jostain mestarileipomosta. Ja hyviäkin oli, kiitos paljon Jesperin äiti! Katottiin me sit vähän Monty Pythoniakin ja päivä oli pulkassa. Vaikee uskoo, että Jesper on näin loppuvuoden lapsi ja vasta nyt 18 mut niin se on. Oli mahtava lauantai.

Annan ja Jaakon seurasta sai nauttia vähän lisää eilen, kun ne tuli kyläilemään pilttikakun kanssa. Annalle kiitosta kakusta, tässä mä mussutan jo viidettä palaa kirjoittamisen ohessa. Lössöilyillat on mukavia ja mehän lössöiltiin ja puhuttiin syvällisiä ja syötiin hyvin. Ja joululoma käynnistetään samalla porukalla leffaillan merkeissä ens viikolla.

Mulla on kyllä maailman parhaat ystävät ja kaverit. En tunnu enää muuta tekevänkään ku ylistävän täällä ihmisiä. Mut tuskin se ketään haittaa, mukavat ihmiset on mukavia ja mukavia kehuttavia.

Oho, tulipas jaaritelua. Kerrankos sitä. Nyt nokka kohti keskustaa, jossa Jaakko ja Aki jo varmaan odottaakin. Onneks kävelymatka on vaan viis minuuttia. Kuunnelkaa Cold Worldia! Heipa!

Come on skinny love just last the year

Sweet complaining day. Ensi töikseni valitan siitä, etten oo nähnyt mun tyttöjä tänään enkä siis ole päässyt kokemaan sitä valittamisen juhlaa, jota edelliset kaks joulukuun yhdeksättä on olleet. Riikan kanssa sentään vaihdettiin yhdet valitustekstarit. Hassua, että aina tää päivä joka aikoinaan sovittiin olevan maailman ärsyttävin päivä, jona vaan valitetaan, ei oo koskaan huono. Aloitin aamun onnittelemalla Jesperiä, joka on edelleen kultapoju. Ei Jesperiä voi kun halata, kun sen näkee. Siitä tulee hyvä mieli. Töissä oli kiireinen päivä ja tuntu, että oon kerrankin tehnyt jotain. Tulin kotiin ja makasin sohvalla, selasin Jelmun/Lutakon 20-vuotis kirjan ja se on mahtava, kävin Venetsiassa nauttimassa seurasta ja herkullisesta pitsasta ja kävin Nikolla katsomassa vähän Donnie Darkoa. Päivä päättyi pitkään kävelyyn ja syvällisiin puheisiin Ilkan kanssa. Kaikin puolin loistava päivä siis. Tuntuu jo melkein pahalta keksiä jotain valitettavaa. Mut ainahan voin surkutella omaa saamattomuuttani, olkoon se tän suloisen valituksen_ylistyksen_päivän_suurin_valituksen_aihe. Kiitos.

Ja voi että mulla tuli ikävä lukioaikoja ja tyttöjä ja kahviossa istumista kun luin viime vuoden valitussatoa. Mää tytöt rakastan teitä hirmuisesti. Bon Iveria myös, siihen on hyvä lopettaa tää hieno päivä. Hyvää (t)yötä!

Give me your opinions I do miss the criticisms

Mä yllätän olemalla vähemmän punk nyt. Mut Asa ja Atmosphere osaa kyllä hommansa. En mä pysty istumaan paikallani kun kuuntelen tätä! Kiitos tästä ja kaakaosta ja olemassaolosta.

Musta on siistiä miten paljon ihmiset voi saada toisistaan vaikka ne ois aivan eri maailmoista. Vaikka ei edes etsimällä löytyis mitään yhteistä, on silti jotain mikä sitoo ja vahvasti. Aina kun alan miettiä sitä, en voi kun nostella käsiä, jotkut ihmiset on vaan niin mahtavia ettei siihen tarvi mitään sen kummempaa. Kunhan on vaan olemassa. Vitsi mä tykkään mun ihmisistä, uusista ja vanhoista. Keep 'em coming!

When life gives you lemons, you paint that shit gold