Saumoja ja pärmäystä

Oon osittain ylpeä ja sit taas vähemmän ylpeä siitä, että sain mun penkkariasun melkein valmiiks tänään. Siitä osasta oon todella ylpeä, että sain sen yllättävän nopeesti kasaan vaikkei mulla ollut kyllä hajuakaan mitä tein. Se osa, jolla en niinkään ylpeile, on varmaan myös luettavissa tosta edellisestä lauseesta nimimerkillä puhelimessa puhuminen, tekstaaminen, läksyt ja Täydellisten naisten kolmoskausi sekä ompelukoneen käyttö neljän vuoden tauon jälkeen yhtä aikaa. Great success. Hieno siitä tuli, uskokaa tai älkää. Tosin äiti sano, että se voi kiinnittää hihat uudestaan, jos haluan. Hmm. Ihan hieno ja edustuskelpoinen se on ja tavote on saada ihmisten huomio kiinnittymään vähän muuhun kuin hihojen saumoihin, krhm.

Ei mutta ihan oikeesti se on hieno ja oli paljon siistimpää tehdä se ite, kun ostaa kaikki valmiina. Mutta penkkareita odotellessa, niistä tulee kivat! Yhtä kivat kun tää kuva ja nää ajat, golden times.