Mulla on niin ikävä Nemiä ja sen pahaa hajua ja järjetöntä määrää karvaa, joka siitä lähtee. Musta on hienoa päästä täältä taas kotiin. Oon elänyt koko viikon ihan sumussa, en muista maanantaista mitään enkä muistakaan päivistä oikeestaan muuta kuin sen, että oon ollut kuoleman väsynyt töiden jälkeen ja vaan nukahtanut väkisin milloin minnekin. Ahdistaa mutta onneks pääsen kotiutumaan huomenna edes päiväksi ja saan tyttäret mun luo kylään! Ohjelmassa on Tourujokiseikkailua ja Skinsin neljättä tuotantokautta. Lauantaina suunnataan Turkuun Kirsin häihin, jotka ei ole kyllä perinteiset häät ollenkaan ja sunnuntaina pääsen taas omaan kotiin katsomaan, kun Juska pelaa Xboxia.. love it.
Ja Beirut vei mun sydämen, oon kuunnellut tätä koko päivän ja välttänyt tän päivän väkisinnukahtamisen! Kiitos, Beirut. Onnistunut olo, must say.
And you know what's so good about the truth? Everyone knows what it is however long they've lived without it. No one forgets the truth, they just get better at lying.
3 kommenttia:
Aijai, Beirut on rakkaus!
Ja Tourujoella on maailman hauskinta seikkailla, kokeiltu on. =)
Jep, tosin hämmensi vähän kun se luontopolku oli suljettu ja sen kyltin takana istui joku nainen yksin siiderikorillisen kanssa. Ei uskallettu häiritä, hah!
Ps. Jee sulla on blogi!
No mekin mentiin vaan sen kyltin ohi. Ja kyllä kannatti!
Haha, okei. Joskus toiste kannattaa poiketa siellä kumminkin. Siellä on tosi kaunista!
Joo, tein kavereiden painostuksesta tän. Saa nyt nähdä mitä kaikkea suollan tänne :--DD
Lähetä kommentti