And the story's all over you

Tänään en oo lähimainkaan yhtä äkäinen kuin eilen. Kuuntelen Bon Iveria, istun teekupin kanssa ikkunalaudalla ja katson ulos. Aurinko paistaa ja on sellanen kivan viileä ilma. Ihan tyyni olo. Eilisen tunteiden vuoristoradan jälkeen tää on kovinkin rauhoittavaa ja mukavaa. Ihan seesteinen olo.

Alas istuminen on hyvä juttu. Ettei mieti huonoja asioita eikä oikeastaan mitään muutakaan, ainakaan mitään kovin vakavaa. Meidän ikkunalaudasta on tullut mun itsepohdiskelun paikka, esimerkiks nyt mietin miten paljon mukavampi olo mulla on kun oon rauhassa. Esimerkiks koulussa oon tosi kiireinen ja nauran varmaan taukoamatta ja oon koko ajan aktiivinen ihmisten kanssa mutta kotona hiljaa rauhottuminen on silti jotain ihan omaa luokkaansa. Tai sit se johtuu tästä musiikista. Oli miten oli, musta on hyvä olla kotona ja rauhallinen. Ei tarvi kiirehtiä likaisen keittiön ja kokeisiin luvun kanssa, kaikki aikanaan.

Juska aloitti tänään sivarin Lutakossa. Mitäköhän tästä elämästä tulee, kun mä olen päivät koulussa ja Juska illat töissä. Hyvä tästä tulee.