Mä olen rakastunut. Adeleen. Voisin laittaa jokaikisen biisin tänne ja todeta jokaisen jälkeen, että tää on puhdasta rakkautta. Bussissa edes kymmenen ihmisen väkivaltainen rakkausdraama ei pystynyt pilaamaan tätä nautintoa. Nyt oon laulanut mukana noin kolmisen tuntia ja saanut aikaan päänsäryn kaikesta huutamisesta.
Huomenna on Annen ja Iinan mafiasynttärit. Huulipunaa ja korkeita korkoja. Kumpikaan niistä ei oo mun juttu but I'm willing to take the risk. Tosin korkokengät on liian isot ja huulipunaa mulla ei taida edes olla. Oon vähän vääränlainen tyttö näihin juhliin mutta se ei oo olennaista. Tärkeintä on ihmiset. Oon saanut niin paljon uusia ihania ihmisiä mun pieneen elämään, että en enää osaa olla ilman. Ensimmäinen ilta piiiiiitkään aikaan, kun en oo sopinut mitään kenenkään kanssa ja mulla on ihan orpo olo. Siinä on sekä hyvät että huonot puolensa. Enkä osaa nukkuakaan enää yksin. Mitä tapahtui sille tytölle, joka teki kaiken aina itsekseen ja rakasti sitä? Tosin en ehkä niinkään kaipaa sitä, mutta se olis edelleen ihan hyvä piirre pienissä määrin. Mutta rakkaan Annen leipomuksia, kauniita naisia ja komeita pukumiehiä odotellessa.
Regrets and mistakes, they're memories made
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti