8. kesäkuuta 2010

Nothing much


En tiedä millainen tästä kesästä tulee. Mulla on jo nyt ikävä mun tytsyjä, vaikka näin ne vasta pari päivää sitten. Mut kerrankin mulla on koko kesäks kesätöitä eikä vaan jotain duuniringin parin päivän juttuja. Työt vaan on täällä ei missään. Äh.

Juskakin huitelee Jyväskylän suunnilla pääsykokeissa ja skeittaamassa. MINÄ HALUAN MINUN TYTÖT TÄNNE. Minun tytöt on kauniita ja ihania ja minulla on niitä ikävä. Mulla ois KOTONA tähän liitettäväksi muutama ihana kuva lauantailta mutta oon täällä en missään niin masennellaan nyt sitten kuvienkin puutetta.

Työnteko lamaannuttaa mun aivot. Eihän mulla ennenkään ole ollut mitään kovin tähdellistä kirjoitettavaa tänne mutta nyt ei suju yhtään. Ehkä mulla ei vaan oo mitään kerrottavaa. Masentavaa sekin. Kuudelta ylös, seiskalta töihin, ysiltä kahville, yheltätoista syömään ja kahdelta vapaalle. Ja kyllähän se kelpaa ettei työpäivät kestä kun suunnilleen kahteen, mutta täällä on melkein mahdotonta keksiä tekemistä. Nytkin voisin mennä vaan takaisin töihin. Siinä on mun kesä. Voihan vittu. No, en mä vajoa epätoivoon, raha kelpaa ja on hauskaa olla talonmies. Nytkin päivystän, jos jollekin tarvii käydä avaamassa ovi niin mä menen! Oon kuulemma Kari Taalasmaa.

Mulla on ihan käsittämättömän tylsää. Haluan veneilemään. Miettikää, Onni pääs kesätöihin pienelle paatille kansipojaksi, mäkin tahdon mäkin tahdon!
Ja mulla on edelleen ikävä tyttöjä. Tarua erityisesti, kun se on birthday girl tänään. Onnea, kulta.

Ei kommentteja: