
Vastusta mua ja kaikki palaa ennalleen
Mä oon täynnä hyviä, huonoja ja vielä vähemmän huonoja ideoita. Oon iloinen niistä hyvistä, koska ne on usein aivan mahdottoman hyviä ja niistä tulee uskomattoman hyvälle tuulelle. Minä sekä muut. Mut ideoista eniten mulla on vähemmän huonoja ideoita. Ne ei oo ihan susia, mutta ne voisi myös ilomielin jättää toteuttamatta. Menetän mun oman mielenrauhan niiden myötä ja satutan muita. Mikä järki? Musta on tosi vaikeaa olla ihminen, joka ei osaa päättää tai ottaa vastuuta ja ennen kaikkea ihminen, joka haluaa kaiken vaikka varsin hyvin tietää, ettei kaikkea voi saada, etenkään yhtä aikaa. Jos haluan yhden on mun luovuttava toisesta. Ennen pitkään haluan taas valita uudestaan. Ja koska en osaa päättää tai toimia, jään johonkin turhauttavaan välitilaan jossa vellon niin kauan, ettei mun tarvitse valita enää mihinkään suuntaan. Mä osaan tehdä elämästä tosi vaikeaa.
Mun haahuilu tekee myös tänne kirjottaimisesta aika vaikeaa. Oon kirjoittanut tätäkin nyt koko illan enkä silti sanonut mitään. En oo esimerkiksi sanonut, kuinka riemuitsin lumesta ja kuinka oon tullut vaihteeksi baarista kotiin mystinen shottilasi taskussa ja riekkunut ulkona aamuviiteen asti ja käynyt Jyväshovissa aamiaisella ja tutustumiskierroksella Brassa seuraavana aamuna. Enkä maininnut sitäkään, että mun viikonloppu meni junien, bussien ja kissojen merkeissä oikein rattoisasti vaikka muka sekaisin ja surullinen olenkin.
Kun kukaan ei nää mä annan kääntää tän pään ja sä viet mut nukkumaan.
Ei tähän voi muuta sanoa kun ei mun oo hyvä olla yksin.
Ps. Tän illan huono idea on tutustua vihdoin ja viimein Scandinavian Music Groupiin yksin keskellä yötä, pää täynnä ajatuksia ja lisää kehnoja ideoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti