Mun piti kyllä herätä ajoissa, mutten vaan koskaan päässyt sängystä ylös. Kun viimein sain silmät auki, raahasin keittiön mankan kylpyhuoneeseen, volat täysille ja Jenni Vartiainen soimaan. En tiedä oliko se sitten se piristävin ja energisin vaihtoehto aamuun, jona mun ois pitänyt tehdä jo vaikka mitä mutta sen ainakin tajusin kuinka hullun hyvä levy toi Ihmisten edessä on. Se on jo ihan kuvineen kaikkineen aivan loistava. Todella hyvä kokonaisuus. Siihen nähden, miten hyvä fiilis mulla on, on aika hassua kuunnella tällasta melankolista ja surullista musiikkia. Mut ehkä se johtuu siitä miten kauniilta tää kuulostaa. Ehkä mä hurahdin tähän samalla tavalla kun tohon Pinkiin (en muuten jaksa kuunnella tota biisiä enää ollenkaan) mutta nyt mä laitan tän levyn mp3-soittimeen, teen sen kaiken mikä pitäis olla jo tehtynä ja 17:20 oon laiturilla 5 istumassa toivottavasti hiljaisessa bussissa kohti Joutsaa. Kuuntelen Jenniä ja hymyilen vaan autuasta hymyä, kun tiedän mikä perillä odottaa.
Hyvää huomista vuosipäivää, Juska. Oot ihana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti